maanantai 31. lokakuuta 2011

Poika maailmalle..

Viime maanantaina koin yhden elämäni riipaisevimmista hetkistä kun luovutin Maran sen uudelle ohjaajalleen. Vähä tyyliin niinku syräntä vietääs rinnasta jne eli koville otti.

Mutta jos nyt vähän kertoisin tässä eka Mara viimeisestä puolesta vuodesta jotai. Loppukeväästä lähdimme luokan kanssa reissuviikolle kiertämään virkakoirapaikkoja, ja Mara projektikoirana pääsi reissulle mukaan. Kiersimme silloin Niinisalon varuskunnassa, poliisikoiralaitokselle, tullin koirakoululla, opaskoirakoululla ja merivartiossa. Saimme Maran kanssa tosiaan ensi kosketuksen tullin koirakouluun. Tutustuimme vähän ympäristöön, mutta reenejä ei ollut. Merivartiossa jätkä sitten pääsi tutustumaan partioveneeseen. Teki pienempään paattiin etsinnän, ja sitten pääsi kyytiin kun isommalla huristeltiin merellä ja jätkä ei ollut moksiskaan.

Kesä meni kasvaessa ja miehistyessä. Elokuussa varsinkin poika miehistyi oikein urakalla, massa kertyi ja naama leveni. Kesän mittaan rupesi näkymään myös miehen elkeitä toisia koiria kohtaan mistä en pitänyt. Heinäkuun lopussa treffasimme Maran iskän Huukon kun Maran kasvattaja ohiajaessaan poikkesi meitä katsomaan. Ensisanoikseen Erja sanoi että onpa äitinsä poika, äitinsä turkki yms. :) Ja elokuussa työssäoppimisreissullani pohjoisessa kävimme tapaamassa Maran äiti-Fööniä ja sisko-Iitua Kolarissa. Ja kyllä oli niin äitinsä poika ja siskonsa veli. Siskolla sama erityinen ja paljon iloa antanut ravisteluääni kuin Marallakin.

Syyskuun ekaviikko oli yhteiselämämme kohokohta. Pääsimme viikoksi tai no neljäksi päiväksi tullin koirakoululle pentukurssille, missä katsottiin millä tasolla pennut on. Ekana päivänä käytiin Vantaan Sellossa, eli ostoskeskuksessa katsomassa miten koirat reagoi hälinään ja erilaisiin pintoihin yms. Seuraavana päivänä oli vuorossa Satama eli oltiin satamatunnelissa (vai mikä nyt onkaan), katsoimme kun väki purkautui laivasta ja hengailtiin siinä seassa, ja Mara kovasti oli kiinnostunu ihmisten kantamuksista. Pääsimme myös käymään laivan kannella. Hieno fiilis kävellä laivan kokolattiamattoja koiran kanssa :D.

Seuraavana päivänä vuorossa lentokenttä. Pääsimme mm. matkalaukkuhihnalle kävelemään ja pyörimään siinä aulassa. Kävimme myös postitullissa tekemässä etsintäharjoitukset.

Yhteenvetona viikosta. Mara oli oikein reipas, ja ihanan rauhallinen ja toisaalta niin MIES (oli vanhin pojista). Teki tosi hyvät etsinnät (4 yhteensä) ja erilaisiin ympäristöihin reagoi hyvin. Ja aina työympäristöön päästessään laittoi automaattisesti nenän käyntiin, niinku oikeesti muka tietäis et mitä sen kuuluu tehdä. Rakastuin siihen ihan täysin. Samalla viikolla projektikoiria oli katsomassa niiden mahdolliset ohjaajat. Ja viikon edetessä selvisikin että Marasta tulee isona huumekoira, ja että toisesta pennun katsojasta Sannasta tulee sen ohjaaja.

Muuta en voi viikosta sanoa kuin että HIENO VIIKKO JA OLEN NIIN YLPEÄ MARASTA!

Tulliviikon jälkeen palattiin takasin kouluun viettämään viimeisiä kahta kuukautta yhdessä. Aika ajoin haikeilla fiiliksillä. Mutta silti se kun kuuli tiistaina että Mara lähtee tulevana maanantaina oli aika kolaus. Onnistuin järjestämään niin että Maran uusi ohjaaja pääsi jo sunnuntaina kannukseen, niin että saimme rauhassa vaihtaa kuulumiset ja käyttöohjeet yms.
Mutta rehellisyyden nimissä voin sanoa että viimeisenä yönä ei oikein unta tullu ja sitte aamulla klo seitsemän lähetin Maran kohti uutta elämäänsä. Voi sitä itkua ja parkua.

Mara asuu nyt Espoossa kerrostalossa Sannan ja tämän miehen ja huumekoira Velhon kanssa. Maralla sujuu hyvin, ja se otettiin hyvin perheeseen vastaan --> Velho on aivan myyty saadessaan uuden kaverin. Kotiutumisviikkojen jälkeen Mara pääsee Sannan mukana työmaalle päivittäin tutustumaan uusiin ympyröihin. Kiva oli oikeesti kuulla mitä jätkä pääsee tekeen ja mitä kaikkee sillä on edessä. Maralla kiva työntäyteinen tulevaisuus edessä.

Iso ikävä on mun pikku zumbaajaa, koti on niin tyhjä ilman sitä mutta kyllä tähän kai tottuu. Ja kuitenkin aina saa kuulla sen kuulumisia ja sen saavutuksista sitten ku niitä tulee.

Mutta ei muuta kuin hyvää matkaa Maralle, pidä nenä auki ja löydä paljonpaljon huumeita!!

Tässä muutama kuva Marasta, viimeisimmät tuoreimmat. Lisää kuvia tulliviikosta löytyy galleriasta. Sukkakuva lähtöaamulta Maraa aidoimmillaan <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti